"First we drink studio dairy, then we have studio diarrhea"
Noumena has entered studio Sundi Coop. During the following weeks we will work hard at Savonlinna under command of Tuomo "Lihis" Valtonen in order to create our next album. As you probably know, this album is our Spikefarm debut. We will tame thirteen songs during our session. Our coming album will be spiced with special guests… To find out what Noumena guys do in and outside studio, please read our humble notes.
d I S C L A I M E R: Welcome here where it all ends. This is just a studio diary, not an amusement park, not an university. So, don't expect any flashy colours and cheesy pics here. Don't expect anything that resembles of quality poetry. The facts: We are updating this page regularily unregularily with this slow motion laptop and GPRS which makes e-mail messages move even slower than the ones delivered by finnish postal office. Usually, we are tired, drunk or having a bad headache when updating this. Just like now.
18.10.2004 A fine day to begin: three drum tracks done
Yeah, our studio session has started today. We came to Savonlinna yesterday with aid of Tatu the D-man and Tuomas the Rock Queen. They really gave their helping hand, thanks! As we arrived in Savonlinna we met Mr. Valtonen. Our engineer Lihis-Valto turned out to be quite a fine and talkative fellow. He sometimes even monologues in the house of the mole. So, he showed us the studio facilities and our living quarters.
Ten o'clock Monday morning (too early for Ville, too late for Lihis) we went and began our effort. After the drum kit was set up and the sounds were roughly checked, Ilkka started his work. During the first day three drum tracks ("Here We Lie", "Everlastind Ward" and "The End Of The Century" were recorded and it went really smoothly. Ilkka was really on fire! Valtonen enthused Mr. Unnbom to lay down some killer fills and grooves. A good day to start a session.
Kommentit (Briefly in Finnish):
No niin, toivotaan että toisessa päässä on GPRS-hinnoittelu muuttunut hieman kuluttajaystävällisemmäksi kuten tilasin. Eli pyöräytetään tämä päiväkirja käyntiin. Kello on tällä hetkellä 7:23, heräsin joskus viiden jälkeen lypsämään lehmät. Viime yönä tanssin lepakoiden kanssa vielä joskus kuuden jälkeen aamulla. Haastavaa tämä nukkuminen, onneksi nuo muut kuorsaavat suhteellisen tyytyväisinä patjoillaan tuolla toisessa huoneessa. Sessio alkoi hyvin, saatiin muutamat varsin tykit rumpuraidat narulle. Valton kanssa tulee varmasti seuraavat viikot hyvin juttuun ja herra osaa potkia meistä toivottavasti parhaan irti. Jos vaikka tehtäisiin tällä kertaa Noumena-historiassa kopernikaaninen käänne ja saataisiin joku lätty hiottua ihan viimeisen päälle kuntoon. Muiden kommentit ovat hiukan väsyneen humalaiselta eilisillalta. -Ville
Pastöri Valton huostassa on hyvä olla. Vaikka tunnetusti itäsuomalaisilla virtaa suonissaan ketkuverta, ovat he vallan mainiota väkeä. Lihiksen intresseihin näyttää vahvasti sessiomme lisäksi kuuluvan veneen hankinta. Savonlinna on keskellä merta ja pakkohan täällä on vene olla, jos ei halua mennä mursulla töihin. Ilkka rumpsutti mainiosti, vaikka blaestit eivät vielä menneetkään reisille. Huomenna luvassa lisää Sulkavan miehen höpinöitä ja Ipun tiukkoja rytmejä. Siinä sivussa pitää sitten vähän itsekin soitella, syödä, juoda ja keksiä mainioita assosiaatioketjuja Valtosen nimestä. Ei liene järin gaattu-uskottavaa kuunnella Robbari Williamsia, vai hä? -Manski
Soittelin tänään vähän rumpuja, yllättävän tiukasti paikoin. Huomiseksi on ostettava henkselit jos sattuu tulemaan jotain paukutukseen oikeuttavia ottoja. Katellaan huomenna. -Ilkka
Miäs ihan rupisessa kunnossa. Ääntä ei kurkusta tuu vaikka kuinka rutistais. Omaisuus meni apteekin henkiparannusaineisiin. Saatana niin huomenna ois kiva herätä terveenä. Siirryttävä kohta tiukempiin lääkkeisiin. -Antti
Uni ei tuu. Ei korvatulpat paljon auta. Tulis sota ja tappas kaikki, Prkl! -Tuukka
Today's pictures are less painful than tomorrow's:
The king for today with his queen
The jesters with their lyres
The commander of the royal army with his loyal workhorse
The jester admiring the work of the tavern cook
19.10.2004 Gillan is heavy rock!
The second day of our session has turned into evening. Ilkka played the main role today, and well he played, indeed! Today's session began with a deep analysis of Russia, led by Mr. Valtonen. Imagine: there's no road across the Siberia, from the Baltic sea to the Pacific...
Ilkka did his best, once again, which was nice. He hammered drum tracks for five songs ("Slain memories", "First drop", "Great anonymous doom", "A day to depart" and "Prey of the Tempter"). Oh my god! The drums sound really great, and we are waiting for the completed result, as the final drum sounds are still on their way. Day went on quite smoothly, spiced with funny stories told by Valtonen. He's a jolly good fellow! Antti is slowly recovering from the flu, and he supported Ilkka's playing with good old growls. WICKED!
Kommentit (Briefly in Finnish):
Päätettiin järjestää karkinsyöntikilpailu, jossa vähiten märskyjä vetänyt "palkitaan" vasektomialla. Voittajalle heltiää pussillinen karkkia. Tämä yleisenä tiedonantona.
Hemmo-kemmo. On kumma, että meinaa ukkoja väsyttää melkoisesti 8 tunnin päivän jälkeen, vaikka ei ole juuri mitään tehnytkään. Syynä taitaa olla tämä Itä-Suomen ilmasto. Odotettavissa on, että Ilkka saa vetonsa valmiiksi huomenna. Sitten pitää pompsutella bassoa.
Ehtoot menee rattoisasti viihteen voimalla. Tähän mennessä on katsottu useita South Parkeja, Die Hard ja Commando. Viimeksi mainittu onkin kunnon leffa, hyvä elokuva. (Määritelmän mukaan hyvä leffa sisältää seuraavat seikat: i) tissit näkyvät ja ii) joukko miehiä tapetaan, nimenomaan tapetaan, eivät kuole esim. tapaturmaisesti.) Arska pistää parastaan kasikytäluvun hengessä. 1980-luvun hengessä on vedetty rumpujakin: Ipu on takonut sellaisia tomifillejä, että suurempikin starioni kävisi pieneksi. Nättiä hommaa - uppatilallaa! - Manski
Puolenyön aikaan on hyvä heräillä. Ehtiipähän tehdä jotain ennen kuin lähtee lypsämään lehmiä. Hauskasti olen joka nukkumisen jälkeen herännyt aikaisemmin kuin olen edellisenä yönä mennyt nukkumaan. Mikäli rytmi jatkuu samanlaisena niin taitaa simahdus tapahtua kesken studiosession. Toivotaan että uni tulisi vielä ennen lähtöä. - Ville
20.10.2004: Let the GT speak
It is a wonderful feeling to be drunk after a long period of hard work, and especially now after finishing my part of the album. It´s been nearly six months of intensive practising and living normal life at the same time. Although, it´s me who speaks, during these three days I laid down some wicked bits and pieces. I´ve been suffering from some serious wrist and arm pains for last couple of months (due to excess of practising?). Thank goodness they somehow disappeared in the real situation. In my opinion we are making some seriously good shit here, mark me words. Prööt ktsirp nööt, jurf!! Now it's time to Pope! -Ilkka
Kommentit (Briefly in Finnish):
Christian rock hard! Eric Cartman todellakin tietää miten saada bändi menestymään. Tämän vuoksi tarkoituksemme on katsoa South Parkin jakso "Christian rock hard" vähintään 17 kertaa. Tänään Ilkka rokkasi loistavasti. Etenkin vanha ja legendaarinen A Solemn Grace jytäsi. Biisien rumpuraidat lähtivät kuin Noumena Flanaganin rokkisaunasta. Kovaa shittiä! Tällä hetkellä tunnelma on miltei kaurismäkeläinen. Päässä soi jytäävä Murhatango, silmissä pyörii tuleva (?) musiikkivideo (production by Valtonen): heilun tangon tahdissa ränsistyneen nuorisoseuran talon pihassa Lahti-pistooli kourassa. Välillä ase laukeaa - vahingossa eli ei - ja osa katkeaa viereisestä koivusta luodin runtelemana. Huomenna aloitetaan bassojen nauhoitus, nyt vaaditaan siis kunnon pörinä, että huomenna on käsissä sopiva tärinä. -Manski
Flunssa iski aivan perkeleesti päälle tänään eikä ollut ollenkaan mukava nauhoitella korvat tukossa. Joka tapauksessa rummut raikaa aivan kympillä eli Ilkka teki todella hyvää työtä. Varsinkin Solemn Grace, joka nauhoitettiin aikoinaan demolle, tykittää tällä hetkellä erittäin kovaa. Hyvää työtä teki Ilkka, meidän muiden täytyy vastata haasteeseen ja tykittää itsestämme irti paras mahdollinen. Enkä epäile hetkeäkään etteikö näin tulisi tapahtumaan. -Tuukka
Lähtee niin kuin Prkl riivatusta. Ei mitään huonoo bändiä Tenetz signannu. Notta kovaa pauhua Ilkalta. Jos aivot sulaa tänään on se se arvosta. Heil Barathrum! -Antti
21.10.2004 Goddamn Token, you're black, you know how to play bass!
As Ilkka finished his wonderful effort yesterday, Hannu started to handle his tokenish basslines today. Knowing all the facts and rumours about bassists' IQ level, it was amazing to recognize that our guy did his job well and fast! 10 songs are now implemented with pure low frequency genius. Yet another highlight of the day was Antti and Ville performing a play based on Silentium's Sufferion. Chapter 6 was exceptionally tricky, as you have to dance through the whole scene, and it appeared quite long and exhausting. Antti's dance was remarkable and Ville should earn an Oscar for his role as Hickson. Tomorrow we are doing some drum track cleaning, on weekend another band called Marjatta with their brilliant vocalist Kuola are entering the studio to record a nice x-mas jingle, which means that we are off from the studio until next Wednesday. Until then.
Kommentit (Briefly in Finnish):
Nyt on ruskeaa melua nauhalla! Kohtuullinen tärinä oli päällä aamusta asti. Sitruunavissy onneksi lievensi tilaa. Vedin siis kunnon Jazz Odyssey't kymmeneen biisiin. Ei paha! "Liikuttavan lähellä", totesi myös mestari Valtonen. Enää kolme biisiä jäljellä, ne vedän ensi tiistaina tai keskiviikkona. Meinasihan toi soittelu olla välillä melkoista miekkailua, mutta onneksi Valtsu-Valtonen piti miehen kurissa ja nuhteessa. Illalla piti hypätä junaan ja matkata Hesaan. Perjantaina kun oli saksan koe. (Noumena yrittää päästä marraskuussa Rammsteinin lämppäriksi, tämän vuoksi opiskelen saksaa ja käännän meidän sanoitukset valtakunnan kielelle.) Ensi viikolla taas möyrästetään. "Hopefully there's a bit of Jazz Odyssey in everything we play." (Derek Smalls, Spinal Tap). - Manski Helsingistä
Kotikoneella kurkin Mozilla firefoxilla tätä sivua eikä siinä ollut mitään järkeä! Bugit korjattu. -Ville
Some shots:
The four happy henchmen
Even the atmospheric dark rockers need light
Official Hannu
Ilkka is banging his wife
Antti and Ville are performing Sufferion's chapter 6
27.10.2004: Zakk Wylde saves the day
We are back in the eye of tornado. Ilkka and Andy are taking this week off. Yesterday Tuukka and Hannu watched "The Return of Spinal Tap" in order to learn something about true heavy world. Today there were some good bass lines played on Tuomo's hard drive. Hannu made his 5-string growl on the last three songs and finished his duties. Once again, the almost legendary "A Solemn Grace" had a really rockin' groove. Hannu is quite relieved and happy fellow right now. And drunk. As the bass hassle was finally delivered, our guitar heroes were ready to start their job. After a short sound check, it was decided, that Koponen's Peavey was better amp to play with. Ville took his Gibson and started to play. Ok, it was a kind of alright, but slight tuning problems disturbed the session. Tuomo and Ville tried this and that, but eventually we had to call Jee-Jee Koponen for help. So, he brought the real string set for the real guitar hero. Made by the real guitar master, Zakk Wylde - by his own hands. With Wylde's .10-.60 strings Gibson really sang like an angel - and growled like a beast. Koponen also showed his talents as a guitar engineer and Ville's Les Paul was ready to rumble. Even though it would sing better if we found a baculum of bear. Ville recorded rhythm guitars for two songs. SICKENING! FIRE! Fire! fire! fire fire... (a poor man's delay)
29.10.2004: Slow down, dogfart!
We crawled through yesterday really neat and tidy, Ville finished his rhythm guitar parts and Tuukka did most of his. The final threesome had their turn to incarnate as voxels on Valtonen's hard drive today. No problem with those, Koponen's Peavey 5150 II and Ville's Les Paul turned out to be in a quite harmonic symbiosis, as no real worries occured, and the sound seems to be just right. The next episode in our saga was to start the nightmare of all nightmares, the Exorcist II of our humble and virgin consciousness - the melodic leads. Though all our previous studio sessions have turned out to be vivid entertainment in form of a desparate struggle against the scwartzeneggerish force of anti-tune and poor logistics of neural impulses from brain to hands to guitar strings, this sequel turned out to be as boring as hell. With the aid of Zakk, the guitar made out of gibsonite and slightly improved skills (though Ville chose to play a solo well by slowing it down a bit, instead of trying to be in a cover of a Guitar World magazine), Ville and Tuukka mastered three songs today with nice melodic guitar parts.
As the unfortunately unnamed studio visitor of today so wisely said, the result sounds much like Iron Maiden brought to this millennium. Ville couldn't be more happy with the analogy (Tuukka isn't as delighted, he's more of a Guns n' Roses and Metallica type of a guy. You should download some Judas Priest too). Hannu left the war zone today, and with enlightened minds we, Ville and Tuukka, are now enjoying the delights of a weekend off here in Savonlinna. Resembling some guitar harmonies, playing Mashed on Xbox, drinking beer, paying a short visit to Happy Time and so on. On Monday we'll be back in business.
Kommentit (Briefly in Finnish):
No, hittoakos tässä. Eilen urakoitiin komppikitaroita. Ville veti kahteen biisiin ja minä kuuteen eli ihan kohtuullinen määrä kitarointia yhdelle päivälle. Kumman raskasta tämä kitaroitseminen on kun illalla kämpille tullessa on mies aivan finaalissa. Johtuu varmaan ankarasta keskittymisestä. Tämä päivä lähti pirteästi käyntiin kolmen viimeisen biisin komppikitaroiden soitolla. A Solemn Grace, päiväkirjassa jo usein mainittu legendaarinen biisi, tuotti allekirjoittaneelle aluksi harmaita hiuksia, mutta johan lähti rokki luistamaan kun otettiin tarpeeksi leveä haara-asento ja annettiin palaa täydellä rokkiasenteella turhia hifistelemättä. Tänään saatiin joka tapauksessa kaikki komppikitarat soitettua loppuun ja täytyy sanoa, että jälki on hyvää ja soundeissa korva lepää.
Hannu lähti Helsinkiin ja me jäimme Villen kanssa kahdestaan työstämään kitaroita, kuinkas muutenkaan. Seuraavana oli vuorossa melodiakitarat. Oikea soolosoundi löytyi tällä kertaa hyvin helposti ja pääsimme hommiin nopeasti. Vireongelmilta ja muulta kitaran säätämiseltä vältyttiin tällä kertaa, onneksi. Ville veti kahteen biisiin loistavat melodiat ja itse soittelin yhden biisin melodiat. Täytyy sanoa, että olemme hyvin tyytyväisiä siihen, miltä melodiakitarat kuulostavat. Ilmavuutta liideihin tuo se, että soitimme ne tuplaten.
Tämän viikon osalta soitot on soitettu ja keskitymme Villen kanssa viikonlopun viettoon täällä Savonlinnassa. Köyhiä kun ollaan niin vältämme turhaa matkustelua. Viikonlopun aikana treenaamme Villen kanssa melodiakitaroiden stemmaosuudet kuntoon, ettei sitten tarvitse studiossa ihmetellä miten pitäisi soittaa. Näin säästämme arvokasta studioaikaa ja ennen kaikkea omia ja herra Valtosen hermoja. Kalja on hyvää ja rokki soi. Ensi viikkoon. -Tuukka
Some shots:
We cut the rope, we shut the power down
Ville is mining gibsonite
The way Tuukka makes his ribs ache
Hannu is being wacko
02.11.2004 Cursing a cappella
The past two studio days just flew by, just as smoothly as the guitar melodies and harmonies entwined to the strong rhythm base. Despite some serious struggling and swordfighting in some of our tunes, mainly in Dreamescape and Solemn Grace, the melodic leads took their places surprisingly well. The Everlasting Ward, A Day to Depart and Prey of the Tempter, to name a few, rock as strongly and steadily as when rehearsing, and roll on firm but fair. Today Ville sunk even more deeply into his manic subconsciousness, as he did some wah-wah handling in Solemn Grace and a wonderful lead in a murder tango called Among the Unseen. Sadly, it was very quickly deleted by Mr. Valtonen. Hopefully he knows what is best for us. Anyway, now the melodic leads are there, and we move on to non-distorted guitar parts. The Great Anynomous Doom was done today, the rest possibly tomorrow. Not according to our original plans, then we'll do the mandolions (Original plans: first we play the mandolions, then we do the mixing, then we do the rest). After the string monstrosities are done, we'll move on towards the vocal performances. Ville did some pre-production today by mumbling some curses a cappella when smoking, hopefully Antti catches the same outcast feeling when he does the actual growling. Everything seems fine now, we are on schedule, our humble visitors will arrive on weekend and in the beginning of the next week, and we are eager to hear the completed result as we move on closer and closer to the final entity.
Ville has shown his cooking skills today and yesterday by preparing some great sauces and spending the rest of the evening whining about his near-to-explode stomach. And that's not the smallest belly around. Anyway, there's always room for a few beers, cheers mate! Antti just mentioned that he scratched the sweat around his testicles in the shower today morning, they say that he farted too. As you can see, it's great to have him back. Maybe it's a good idea to stop here.
Kommentit (Briefly in Finnish):
Tällä viikolla olemme Villen kanssa jatkaneet kitaransoiton opiskelua. Antti tuli sunnuntaina seuraamaan meidän kehitystä… Pahimmat kitaramiekkailut ovat nyt miekkailtu. Eilen oli tiukka päivä kun nauhoitimme kuuteen biisiin soolokitarat. Tiukka oli tahti, mutta tiukkaa oli soittokin. Tyytyväisiä ollaan sooloiluumme ja jopa parit wah-wah-tiluttelut saatiin nauhalle. Moista ei ollakaan harrastettu sitten ensimmäisen demon. Lisäksi nauhalle tarttui helvetin hienoja kitarastemmoja, joihin me olemme todella tyytyväisiä ja varmasti myös moni muu tulee ilahtumaan stemmojen lennokkuudesta ja tunnelmasta. Tänään saimme loput soolokitarat valmiiksi ja täytyy sanoa, että helpotus on suuri. Soolokitaroiden soitto on aina yhtä haastavaa. Villeä ja minua ei varmaan ikinä nähdä Guitar Worldin kannessa, me kun ei olla mitään varsinaisia kitarasankareita. Hoidimme oman tonttimme kuitenkin mallikkaasti. Joka tapauksessa kitarointia silmällä pitäen suurin urakka on takana päin. Tilulilulei...
Ehdimme tänään nauhoittamaan pariin biisin akustisia kitaroita. Huomenna sama homma jatkuu ja toivon mukaan saamme kaikki kitarat purkkiin. Sen jälkeen käymmekin jo lauluraitojen kimppuun. Antti pääsee murisemaan varmaan torstaina, viimeistään perjantaina. Andyn murinoita odotan kyllä innolla. Miehen laulusuoritukset kun tuovat melkoisen annoksen testosteronia ja tappamisen meininkiä tähän rokkisoppaan. Vierailevat laulajat tulevat laulaa lurittelemaan omat osuutensa näillä näkymin ensi viikonloppuna ja tulevan viikon alkupuolella. Tämän jälkeen homma alkaa olla soittamisen osalta jo aika lailla purkissa.
Tänään söimme taas erittäin tukevasti, kiitos Villen loistavan liha-chili-papu-mikä-lie-kastikkeen ja riisin. Ähkyhän siitä seurasi itse kullekin. Hilipatihei, seuraavaa hilpeää studiopäivää odotellessa juomme kylmää olutta ja pelaamme Mashedia. -Tuukka
03.11.2004 Dwarfs, fire!
Today we finished the non-distorted guitar parts and did some acoustics in The Great Anonymous Doom. Tuukka showed his talents and did two splendid guitar solos, in The End of the Century and Unlit. Ville expressed his concealed enthusiasm towards finnish traditional music by doing some strange stuff in the guitar passages of Dreamescape, Among the Unseen and The Everlasting Ward. Here We Lie is now spiced with some obscure parts, including echoes from Shaft and The Kinks. Slain Memories floats beautifully with some new melodies and harmonies, and yet untitled piece has a small passage with dwarfish tunes. Which awakens a new problem, there's no better way to start the song after the passage than with the finnish words "Kääpiöt, tulta!". "Kääpiöt" might be somehow replacable by some english word, but "tulta" will stay there, no matter what. Be ready for our live performance, as you can see there some dwarfs with fireworks on stage during those words, and whenever they're free from their original duties as additional bass drum kickers and wah-wah helpers.
The vasectomian sword of Damokles lies on top of Ville and Tuukka tonight. We have made a contract earlier (though everyone didn't seem to be aware of that), that anyone who doesn't pope after his part on the album is done, will have a vasectomy. Pretty harsh, but thou who shall not obey the law, deserve not to have offspring. So I guess, it's time to drink some more, although the athmosphere is pretty lazy and exhausted. Antti just proved that his fart is flammable. Despite the odor, he's such a nice guy. Ilkka is back here again, we missed him too. As you can probably see, GT flows down just fine.
06.11.2004 Time to unleash all demons inside
During Thursday and Friday Antti showed us his wonderful talent. When it comes to growling, he's a real pro. On Thursday he handled 8 songs, think! Most of the growls were captured on the first take twice, as we double all the vocal tracks. Even Mr. Valtonen was amazed by Antti's aerobic performance, and he has seen practically everything. Antti's growls have reached a totally new level on this album, the variety and the rage are something unprecedented. If you usually think this type of vocals are boring, you couldn't be more wrong here. On Friday Antti did three songs more before he had to catch a bus to Helsinki city. On the spare time after that Ville did some background growls to add even more variety to the overall tone, and after those when his voice got rough, he did some splendid Barry White imitation on tape to enchant some female listeners.
The album now lacks only few vocal performances, and hopefully everything will be there in the end of the next week. We have done our best, and I think the album sounds marvellous this far, can't wait the final result after the mixing and mastering. Hopefully our effort carries fruit. Mark these words, this is going to be something special.
09.11.2004 Mä en keksi tälle päivälle otsikkoa, voi vittu!
Antti did the rest of his vocal duties yesterday, he chanted "The End of the Century" and yet untitled piece on hard drive. As before, he did a wonderful job, no need to explain more. Read his comments below the english text, if you don't understand a thing, please pick up your dictionary and translate them. It's finnish, by the way.
Our female vocal performer Hanna arrived today in Savonlinna, and she did her parts in mere two hours. She's a real pro too, and as always, she left us speechless. The Great Anonymous Doom and Slain Memories gained the extra spice needed from her breathtaking performance. Be sure to sit down firmly when listening to the completed result, as her enchanting voice will surely knock you down to your knees otherwise.
The album is now almost complete, it only lacks some clean male vocals, which will be presented by Mr. Tuomas Tuominen of Fall of the Leafe. He has been expriencing some problems with his throat due to a virus infection, but will hopefully get better soon and join us on weekend. But there's not much more to report here anymore because the recording stage is now almost over. From now on this diary will be updated when something strange happens. This doesn't include Ville waking up from the shower floor, this doesn't include Antti having a dream about straight guy friendly lesbians and Tuukka. It might include the visit of Mr. Pekka Nurmi from Riffi magazine tomorrow, you'll see. Until then.
Kommentit (Briefly in Finnish):
Nyt ne on kaikki narulla! Muutamaa Tuomisen jälkeen vedettävää murahdusta vaille valmis ja hyvinhän ne meni. Tuskin niitä olisi helpommin voinut suustaan kurautella. Olihan toki niitä vaikeampiakin pätkiä, jossa meinas vääntö, happi ja taju loppua, mutta pienen kuuntelutauon jälkeen kaikki potkii aivan uudella voimalla. Taisin tehdä, ainakin omasta mielestäni, muutaman aivan loistovedon, jotka varmasti myös muiden korvia miellyttää ja ehkä jopa aivan peloituttaakin ihmisen mieltä. Oli ne sen verran kieroja ne. Täytyy kiittää Valtosta ja herra Noumenoita tarkoista korvista sekä henkilökohtaista lauluteknikkoani Hankey Bannisteriä, joka toi ääneen sen kaivatun gainin ja päähän iloisen mielen. On se vaan hauska mies se mies.
Täytyy nyt hehkuttaa Villee ja Hannaa heidän työstään kun asetta ohimolla pidetään. Ville taas kerran osoitti osaavansa muutakin kuin kaikkee paitsi ei röyhtäilyä osaa kunnolla se kun on huono siinä se. Vetipä herra vitummoista pirinää uumenistaan. Toimii hyvin yhdessä mun matalemman örkyn keralla. Ja mitä Hannaan tulee niin ylisanojen tulvan välttämiseksi yritän pitää tekstin lyhyenä. Aina se vaan jaksaa hämmästyttää kuuloaistia se sen laulu. Mistäköhän kaukaa ois pitäny neito tänne kierrättää kun ei äänestä seitsemän tunnin junailua yhtään huomannut. Ei muuta kuin pikainen ateriointi ja koppiin laulamaan. Ja voi prkl mikä ääni. Siitä vois jatkaa vaikka kuinka, mutta sen varmaan jokainen huomaa. Unesta vielä sen verran kun siitä voi näin kertoa joutumatta edesvastuuseen että kyseessä siis oli heteroystävällismielisetlesbotytöt ja Tuukka, mutta ei siitä enempää. Huomenna tulee siis tänne meille erittäin eroottinen Herkku-Pekka ja Hannu-Kerttu. Siihen asti. -Antsa
Tulin ja laulaa lurautin parit tsibaleet. Kaikki meni hyvin ja aikas nopeesti (yllätys :o)...), ei sattunu olleskaan. Joko itsekritiikki on laskenu viimesestä studiohässäkästä roimasti tai oli moukan tuuria, mutta ei tosiaan tarttenu kauaa kopissa (huoneessa) suuta availla. Valtonen on supliikki mies, oli ilo tehdä yhteistyötä. Savonlinna yllätti, tosin mitään odotuksia mulla ei oikeestaan ollukkaan, mut kivalta kaupungilta näyttää. Täytyy tänään mennä testaan paikallinen baarimeno. Poijjaat kertos, että täälläpäin Suomea ryypätään tiistaisin, mitä länsisuomalaisena on pakko ihmetellä. Gyl meil turuus on ne sunnuntaikko juuaan... Mutta joka tapauksessa oli oikein mukava kävästä ja kauemminki olisin viihtyny. Toivottavasti naatitta minunki osuudesta. Kivaa oli ja kuullaan varmasti vastasuudessakin! -Hanna
Some shots:
Experimental cooking
Boohoo
Tuukka lectures on ergonomy
Tuukka lectures on tuning a guitar
Tower of metal
Antti says: Dwarfs, fire!
Where did all the dwarves go?
Standing on random places, looking away like you don't care
Ville says: Hello, my name is Ville. What's your name?
Hanna says: Hello, my name is Hanna.
12.11.2004 Not a big deal?
Yeah, today wasn't anything very special. Yesterday our friend Pekka Nurmi visited us and made an article about Sundi-Coop Studio for Riffi magazine. Valtonen told very much about the studio and his work. Hannu joined the studio crew yesterday, too. The evening went by in a jolly mood; beer was good and Hannu got a Verisankari-T-shirt for birthday present. It was really awesome!
Today Hannu played again bass lines for one song, because there were out-of-tune notes and some oedemas. Ilkka and his brother Mikko joined the gang in the afternoon. Mikko brought a really nice present for Noumena: a bottle of Sawon Viina. Well, it was destroyed in no time. We listened a couple of songs in the end of the day, and they really kicked ass - even though they are unfinished. In our living quarters Ville and Antti competitied on drinking tabasco chili spice sauce. It ended up as a draw. Next week Tuomo will begin the mixing and Tuomas Tuominen will come and sing some hit lines. 2-3 weeks left and the recording will be finished.. Then the work just begins.
19.11.2004 Calling Elvis
I had them wait for me. In consequence of a malfunction in the throat. Yeah. Antti is currently making a serious effort to get back at me - by making me listen to the most outrageous godawful bollocks he can find. Ville is silently approving this torture. Perfectly in line with these guys’ taste of music, they had invited me to do some vocals on their fine album to be. I did some singing today, and despite my efforts, the songs still sound pretty damn good. Seriously speaking, it was fun and good. Almost as good as watching porn alone. Cheers, all.
Suomenkielinen tiivistelmä: Kiitos ja anteeks. -Tumbo
The day was a blast. Mr. Tuominen surely is among the greatest in this planet. Even though he has serious troubles opening his own beer bottles. Touche! Still, I was so amazed by his perfomance today. From the deepest sorrows to burning anger. He can do it all. We are now after mr. Koponen’s hint to find some low-cost beer in this rock city. Tomorrow we’re going to have some female company, hopefully. Cheers, mates!
Suomenkielinen tiivistelmä: Kiitos ja anteeks. -Antti
20.11.2004 Future projects are good
Tuomas did his job suberbly yesterday, left us today and headed back to Turku. Thanks to him, now the songs are complete and the recording stage is over and out. Which means that we have time to ponder more significant things.
For example, Antti has been explaining about his future project. It includes mr. Wilska of Finntroll doing trollish laughing, Trollhorn playing accordion, and the full-bearded threesome, our humble Stuba, Tumbo and Jarkko Martikainen of YUP doing various roles. This project will take it’s place on all the significant holidays. On X-mas Wilska will play Santa and just laugh, Trollhorn will play nice jingles and the unholy threesome will be elves. On Hanukkah Wilska will play Moses and laugh, and Trollhorn will play some klezmer tunes. On Valentine’s day Wilska will play the Friendship, Trollhorn will create some sweet notes from his accordion, and the threesome will be dressed as Cupidos and shoot arrows at Wilska. On Easter, Wilska will be Jesus and just laugh, Trollhorn will play some tunes in vein of Passion of the Christ with his accordion, and the mighty threesome will be three bearded apprentices. Breaking out of the holiday tradition, the project might include also tingling with pirate theme. In this case, Wilska will be the pirate captain and just laugh, Trollhorn will play pirate themes with his accordion and the threesome will wear long elven hoods, striped shirts and knee-long pants.
The only concern here is that will mr. Tenetz approve the scheme and convince Spinefarm to provide some financial support to make the project possible. We’re pretty sure, that mr. Wilska, mr. Trollhorn and mr. Martikainen will be as excited in the project as we are, and will probably join the scene, with the aid of some booze, or at least with some help from a mallet.
Other future projects will also include launching our own fragrance, called ”Spray of the Tempter”. It will be unbelievaly expensive and it will smell somewhat cheap. If everything goes well, the air at next year’s Tuska festival will be filled with the fine odor created in our laboratories. Buy Spray of the Tempter, buy Spray of the Tempter, buy Spray of the Tempter, buy Spray.
Kommentit (Briefly in Finnish):
Kiitos ja anteeks.
Any comments, suggestions? Shovel them up uranus or use our guestbook instead.